Italialainen keittiö on täynnä klassikoita, yksi parhaista on täyteläinen ja maukas bolognese.
Bolognesestä on kymmeniä, satoja, tai oikeastaan tuhansia ohjeita ja omaani olen vuosien varrella kehittänyt – löytämättä sitä täydellistä, jossa makun on balanssissa kuten parhaissa syömissäni bologneseissä on ollut.
Täydellisessä bolognesessä maistuu pataruuan tuhtius, jota tässä versiossa pekonin käyttö vielä vahvistaa, yhdistyy sellerin kirpeyteen ja tomaatin happoiseen makeuteen.
Kun syksyllä epävirallisessa reseptipankissani / ideavarastossani, Glorian Ruoka ja Viini -lehdessä, oli herkullisen kuuloisan bolognesen ohje, niin homma oli sillä selvä. Resepti päätyi ”pitää tehdä” -listalle ja melko pian kasariin pannulle.
Resepti
Yksityiskohtainen resepti löytyy Soppa365:n sivuilta. Se mikä tästä kastikkeesta tekee
Resepti ei ole erityisen monimutkainen tehdä, eniten harmaita hiuksia aiheutti (lähes) kaiken pilkkominen tehosekoittimessa pieneksi. Määrät olivat niin pieniä, että ne eivät meidän tehosekoittimessa tahtoneet hajota. Ja toiseksi ainekset oli murskana, ei näitä tahtonut saada raavittua esiin kulhosta.
Muuten tekeminen oli helppoa ja nopeaa, vaikka valmistuminen veikin aikaa. Mutta suurelta osin bolognese oli vain uunissa tekeytymässä ja keräämässä makua. Aktiivinen aika kokkauksessa oli suhteellisen lyhyt, varsinkin maku huomioiden.
Makua, makua ja makua
Ja kyllä tätä kannatti odottaa! Makua oli vaikka naapurille jaettavaksi! Kastike oli myös sopivan kiinteää, eikä vetistä – kuten aiemmat bologneseni ovat aiemmin olleet. Osaltaan tähän varmasti vaikutti ainesten käyttäminen tehosekoittimessa; joka toi myös kastikkeeseen mukavan murumaisen purutuntuman.
Päivän vinkki
Maukasta ruokaa saa vähälläkin vaivalla. Ruuan voi ”unohtaa” uuniin muita askareita tehdessä. Tai Korona-aikana etätöitä tehdessä.